Rewildingin määritelmä

“Rewilding” eli villiinnyttäminen on alun perin määritelty tarkoittamaan

suurten villien luontoalueiden ja erilaisten suurten villieläinlajien – erityisesti lihansyöjien – palauttamista ja suojelua

Vertailukohtana nykyaikaan on käytetty pleistoseenikauden eläimistöä. Pleistoseenikausi loppui noin 11 500 vuotta sitten, jääkauden väistyessä pohjoiselta pallonpuoliskolta. Samaan aikaan ihmiset levittäytyivät Eurooppaan. Tuohon aikakauteen ajoittuu myös suurten eläinten sukupuuttoaalto. Ihmisen aiheuttamia metsäpaloja ja tehokasta metsästystä pidetään yhtenä muutoksen aiheuttajista.

Pleistoseenikauden ekosysteemi oli luonnollinen verrattuna nykyiseen, ihmisen säätelemään ja muokkaamaan ympäristöön. Rewilding-ajattelussa pyritään lähemmäksi luonnontilaista ekosysteemiä.

Tavoitteena on tällöin saavuttaa sellainen monimuotoinen ekologinen kokonaisuus, joka ei kaipaa ihmisten hoitotoimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen edetessä lehtipuuvaltaisille alueille tyypillisten lajien paluulle tulee antaa mahdollisuus etenkin, jos niiden avulla voidaan turvata katoavien perinnebiotooppien eläin- ja kasvilajisto.

Lähde: Rewilding ecological communities and rewiring ecological networks